Vanhanaikaista.

Valokuvaus on vanha taito. Ensimmäiset valokuvat saatiin pysyvään muotoon tinalevylle n. 1826 (ranskalainen valokuvaaja Joseph Nicéphore Niépce). Sen jälkeen menetelmät ovat kehittyneet vauhdilla ja kamerat ovat tulleet kaikkien saataville. Valokuvauksen perusteet eivät ole muuttuneet mihinkään. Tarvitaan valoa. Tarvitaan valolle reagoiva materiaali. Tarvitaan sopiva aukko valon kulkemista varten ja sopiva aika valottumiselle. Ensimmäisiä värivalokuvia alettiin kehittää 1860-luvulla.

Tässä wikipedian artikkeli valokuvauksen historiasta.
Tässä valokuvia eri aikakausilta.

1900-luvun alkupuolella valokuvauksen pääpaino oli kuitenkin mustavalkokuvauksessa. Värikuvat alkoivat hiljalleen yleistyä, ensimmäiset kaupalliset värikuvaukseen sopivat "filmit" tulivat myyntiin 1907.

Ensimmäinen sähköinen valokuvakenno kehitettiin 1969, sen jälkeen digitaalinen valokuvaus onkin kehittynyt huimaa vauhtia.

Se valokuvauksen historiasta. Historian siipien havinaa oli meillä kotonakin hiljattain, kun vaimon työpaikalla oli pikkujoulut, joissa oli 1940-luvun teema ja pukeutuminen sen mukaista. Aikataululliset seikat ja marraskuussa oleva valon vähäisyys tekivät omat haasteensa kuvaukseen. Meillä oli 15 min aikaa ottaa kuvia 1940-luvun henkeen. Päivänvaloa ei enää ollut, jouduin käyttämään valonlähteenä puhtaasti keinovaloa eli loisteputkien ja hehkulamppujen valoa. Valkotasapainon pystyy onneksi korjaamaan jälkikäteen, muuten jälki olisi kovin keltaista. Alla oleva kuva on otettu asetuksilla ISO 3200, f2.0, 1/60s. Jälkikäteen on säädetty valotusta, valkotasapainoa, poistettu kohinaa, muutettu mustavalkoiseksi ja säädetty sävyjä. Lopuksi lisätty hieman vaaleaa vinjetointia taustan häivyttämiseksi.